FEENIKSLINTU

Suomen MC-kiertueen jälkeen lähdettiin ansaitusti ensimmäiselle erätauolle. Erän loppuhetkillä tuli notkahdus ja jouduin palaamaan häntä koipieni välissä takaisin Lohjan pitkän matkan kisasta. MM-katsastuksissa pari viikkoa aikaisemmin fyysinen vire oli vielä hyvä, mutta sen jälkeen kunto ehti laskea liikaa. Näin on käynyt myös aikaisemmin, kun ohjelmassa on liian pitkään ollut kisoja joka viikonloppu, eikä niiden välissä on voinut tehdä riittävästi töitä. Keskeyttämällä pitkällä matkalla yritin kerrankin olla ajoissa fiksu ja tavallaan olen myös ylpeä siitä, että uskalsin noudattaa kroppani antamia signaaleja.

 

Jos nostaisi katseen ylemmäs, voisi kuitenkin olla tosi tyytyväinen tämän kauden ensimmäiseen erään. MM-lippu on takataskussa ja tuoreessa muistissa ovat 10milan osuuspohjat, Huippuliigan kokonaisvoitto ja Suomen mestaruus keskimatkalta. Vaikka koko ajan pyrkii parempaan, pitäisi kyllä osata arvostaa tällaisia saavutuksia, varsinkin viime syksyn ja talven jälkeen. Ei ole nimittäin itsestään selvää, että olen edelleen ykkösketjussa.

Kuva: Jarmo Jokila
Kuva: Jarmo Jokila
Kuva: Jarmo Jokila
Kuva: Jarmo Jokila

Kuten olen jo aiemmin kertonut, kärsin motivaation puutteesta syksyllä ja talvella. Olen kertonut, kuinka uudelleen löytynyt intohimo urheiluun ja hiihtokausi auttoivat minua eteenpäin, mikä pitää paikkansa. Ongelman ydin taitaa kuitenkin olla epävarmuus omista valinnoista. Olenko tässä elämäntilanteessa oikeutettu elämään tällaista elämää? Ja vaikka olisinkin, miten perustelen itselleni urheilu-uran järkevyyttä myös silloin, kun menee huonommin?

 

Näiden kysymyksien kanssa painiessa ei ole ehkä kuulunut Heureka-huutoa kylpyhuoneesta, mutta askel askeleelta olen uskonut urheilija-itseeni enemmän ja enemmän. Hyvä juttu on ainakin ollut se, että kevään aikana on ollut jotain muutakin ajateltavaa kuin urheilua. Vaikka urheilu-ura taitaa jatkua myös tämän kauden jälkeen, haluaisin mielelläni löytää jotain muutakin tekemistä samalla, se taitaa minulle olla paras ratkaisu. Katsotaan, mihinpäädytään.

 

Nyt kun nälkää ja intoa löytyy eri tavalla, on ollut helpotus nähdä, että en ole pudonnut kärryiltä. Nousiaisten Huippuliigan jälkeen pystyi myös Urheiluruudussa aistimaan, millaisia tunteita tämä on herättänyt minussa. Kyyneleet merkitsivät kiitollisuutta,iloa ja itseni toteuttamista, mutta myös taistelua itseni kanssa. Ne ovat osa minua ja ovat auttaneet minua hyviin suorituksiin kevään aikana.

Kuva: Pekka Kinnala
Kuva: Pekka Kinnala

 

Kauden toinen erä alkoi Viron MM-leirillä. Viimeisen kuukauden ajan keskittyminen on perustekemisessä, jotta kunto olisi taas MM-kisoissa hieman parempi. Elämä ottaa ja elämä antaa, mutta kaikki on helpompaa, jos tietää mihin tähtää. Feeniks-lintu nousee tuhkasta ja syntyy uudelleen, nähtäväksi jää mihin se tällä kertaa yltää.

 

/Fredric

  • Fredric Portin Paimion Rastin väreissä juokseva maajoukkuesuunnistaja, joka on oppinut sen, että aina voi oppia lisää. Tulevaisuudessa Fredric haluaa opetella nauttimaan intohimostaan suunnistuksesta myös MM-tasolla, jolloin pakkopulla toivottavasti muuttuu mitalikakuksi.